Vierasartikkeli Muut jutut
Kauhajoen koulusurmat 2008 – tapahtumat ja tutkinta
Lyhyesti
Kauhajoella tapahtui 23. syyskuuta 2008 koulusurma, jossa kuoli kymmenen ihmistä sekä ampuja. Tapahtumapaikalla toimivat poliisi ja pelastusviranomaiset, ja koulurakennuksen tekninen tutkinta alkoi saman päivän iltapäivällä.
Tapahtumapaikkana kahden oppilaitoksen yhteiset tilat
Kauhajoen koulusurmat tapahtuivat tiistaina 23. syyskuuta 2008 Seinäjoen koulutuskuntayhtymän tiloissa. Rakennusta käyttivät Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Koulutuskeskus Sedu. Koulussa oli tapahtumahetkellä noin 150 ihmistä. Kyse oli siten kahden oppilaitoksen yhteisessä toimintaympäristössä tapahtuneesta hyökkäyksestä.
Tapahtumat alkoivat aamupäivällä ennen kello yhtätoista. Ampuja hyökkäsi luokkahuoneeseen, jossa järjestettiin tenttitilaisuutta noin 20 opiskelijalle. Surmansa sai yhdeksän opiskelijaa ja yksi opettaja. Myös ampuja kuoli saman päivän aikana. Kuolonuhrien määrällä mitattuna Kauhajoen koulusurmat oli Suomen rauhanajan tuhoisin hyökkäys.
Tapahtumat ulottuivat luokkahuoneen lisäksi koulun käytäville ja rakennuksen muihin osiin. Kaikki koulussa olleet eivät olleet samassa tilassa, ja osa välittömässä vaarassa olleista pääsi poistumaan.
Hälytys käynnisti usean viranomaisen toiminnan
Ensimmäinen hätäpuhelu soitettiin kello 10.44. Pelastusyksikkö saapui paikalle noin kello 10.52 ja poliisi noin kello 11.02. Paikalle tuli myös ensihoitoa. Viranomaisten saapumisajat kuvaavat tilanteen alkuvaihetta: hälytyksen jälkeen koululle siirtyi lyhyessä ajassa useita eri tehtäviä hoitavia yksiköitä.
Poliisi lähetti Kauhajoelle myös Karhu-ryhmän, jonka ensimmäinen ryhmä saapui helikopterilla. Koulun sisällä oli edelleen vaarallinen tilanne, joten paikalle saapuminen ja rakennukseen eteneminen olivat erillisiä vaiheita. Poliisi eteni sisätiloissa suojakilpien takana.
Pelastusyksiköt pääsivät rakennukseen noin tunnin kuluttua hälytyksestä. Toimintaa vaikeuttivat sekä käynnissä ollut väkivaltatilanne että rakennuksessa sytytetyt tulipalot. Pelastustyö ei siten voinut alkaa kaikkialla koulussa välittömästi yksiköiden saavuttua.
Tulipalot vaikeuttivat toimintaa koulurakennuksessa
Ampuja sytytti koulussa useita tulipaloja. Palavasta irtaimistosta muodostunut savu heikensi näkyvyyttä ja vaikeutti poliisien työskentelyä sisällä. Näkyvyys jäi taskulampun valossakin paikoin vain muutamiin kymmeniin senttimetreihin. Rakennuksessa toimimiseen liittyi näin useita samanaikaisia vaaratekijöitä.
Tapahtumien aikana ihmisiä pääsi pakenemaan myös luokkahuoneesta. Kolme tenttitilaisuudessa ollutta opiskelijaa poistui tilasta, heistä kaksi ikkunan kautta. Kaikkiaan yhdeksän välittömään hengenvaaraan joutunutta pelastui. Rakennuksesta poistuminen ja sisälle jääneiden tavoittaminen olivat tilanteen keskeisiä käytännön kysymyksiä.
Tulipalot aiheuttivat vahinkoa koulun irtaimistolle. Myös ampuminen vaurioitti rakennuksen rakenteita ja omaisuutta. Poliisin myöhemmässä tutkimuksessa koulusta löydettiin runsaasti tapahtumien kulkua osoittavia jälkiä.
Rikostutkinta alkoi tapahtumapäivänä
Tekninen tutkinta pääsi koulun tiloihin noin kello viisi iltapäivällä. Sen tehtävänä oli selvittää tapahtumia rakennukseen jääneiden jälkien avulla. Poliisi tutki muun muassa hylsyjä sekä rakenteisiin ja omaisuuteen syntyneitä vaurioita. Näiden havaintojen perusteella voitiin tarkentaa käsitystä siitä, mitä koulussa oli tapahtunut.
Poliisi tutki myös ampujan asuntoa ja etsi sieltä räjähteitä. Asunto sijaitsi Kauhajoen keskustassa. Koulurakennuksen tutkiminen ja asunnolla tehty etsintä olivat eri paikkoihin kohdistuneita osia saman tapahtuman selvittämisessä.
Poliisin mukaan ampuja toimi yksin. Rikostutkinnassa tapahtumien kulkua selvitettiin sekä paikalta saatujen havaintojen että teknisten löydösten avulla. Tutkinnan käynnistyminen samana päivänä oli erillinen vaihe välittömän vaaratilanteen hoitamisen jälkeen.
Kouluturvallisuus tapahtumien käytännön näkökulmasta
Kauhajoen tapahtumissa kouluturvallisuus liittyi konkreettisesti hälyttämiseen, poistumiseen, viranomaisten pääsyyn rakennukseen ja toimintaan savuisissa sisätiloissa. Yhteisessä koulurakennuksessa oli suuri määrä ihmisiä, mutta välittömän vaaran kohteeksi joutuneiden tilanteet erosivat toisistaan sen mukaan, missä he olivat.
Tapahtumien aikajana erottaa toisistaan ensimmäisen hätäpuhelun, yksiköiden saapumisen, rakennukseen etenemisen ja teknisen tutkinnan alkamisen. Näitä vaiheita ei pidä sekoittaa toisiinsa. Kauhajoella pelastustoiminnan olosuhteisiin vaikuttivat yhtä aikaa väkivallan uhka, tulipalot ja erittäin heikko näkyvyys.